Puola pähkinänkuoressa
Puola on aina ollut - tahtoen tai tahtomattaan - Euroopan murrosten keskipisteessä. Vuosien saatossa puolalaiset ovat olleet vuoroin suurvallan kansalaisia ja vuoroin valloittajien alistamia. Pinta-alaltaan noin 313 000 neliökilometrin suuruinen valtio ja väkiluvultaan noin 38-miljoonainen kansa ovat edelleen oleellinen osa Euroopan ja myös EU:n ydintä.
Puola oli viime vuosituhannen puolivälissä yksi Keski-Euroopan mahtavimmista valtioista, joka ulottui Itämereltä lähes Mustallemerelle. Puola-Liettua-suurvallan romahdettua maa tuli useampaan otteeseen naapuriensa valloittamaksi ja jakamaksi.
Maailmansotien välisen ajan Puola oli itsenäinen, mutta toisessa maailmansodassa se taas jaettiin. Sodan jälkeen Puola joutui osaksi Neuvostoliiton etupiiriä ja niin sanottua itäblokkia. Puolan kommunistinen kausi päättyi vuonna 1989, jonka jälkeen maa siirtyi ripeässä ja jopa raa'assa tahdissa sosialismista markkinatalouteen. Vuonna 1999 Puola liittyi puolustusliitto Natoon, ja vuonna 2004 siitä tuli Euroopan Unionin jäsen.
Puola oli viime vuosituhannen puolivälissä yksi Keski-Euroopan mahtavimmista valtioista, joka ulottui Itämereltä lähes Mustallemerelle. Puola-Liettua-suurvallan romahdettua maa tuli useampaan otteeseen naapuriensa valloittamaksi ja jakamaksi.
Maailmansotien välisen ajan Puola oli itsenäinen, mutta toisessa maailmansodassa se taas jaettiin. Sodan jälkeen Puola joutui osaksi Neuvostoliiton etupiiriä ja niin sanottua itäblokkia. Puolan kommunistinen kausi päättyi vuonna 1989, jonka jälkeen maa siirtyi ripeässä ja jopa raa'assa tahdissa sosialismista markkinatalouteen. Vuonna 1999 Puola liittyi puolustusliitto Natoon, ja vuonna 2004 siitä tuli Euroopan Unionin jäsen.